Mitäs tykkäsitte tämän vuoden Habitare-messuista? Minä kyllä viihdyin erittäin hyvin, enkä ehtinyt läheskään kaikkia osastoja edes kiertää, koska meillä oli vain vajaa 5h aikaa messuilla. Matkan järjesti oppilaitokseni ja melkein koko luokkani oli mukana. Linja-autossa oli todellakin tunnelmaa! :)
Halusin esitellä teille omat messusuosikkini ja nehän sisältävät mitäs muuta kuin tuttua kiiltoa ja kimallusta. Luokkakaverini naureskeli, että minä vain aina huudahdin, että tuolla kimaltaa ja lähdin kipittämään kiiltoa kohti, eikä hän itse nähnyt mitään kimallusta missään. :))
Aadan osasto oli ehdottomasti suosikkini! He olivat sisustaneet useamman erilaisen huonekokonaisuuden, mutta kaikissa oli samaa ylellistä tyyliä.
Janistarin messuosastolle oli tehty todella upea petaus silkkisillä vuodevaatteilla.
Pukkilan tyylikkäällä osastolla saivat valkoiset laatat olla pääosassa ja somisteina oli käytetty vain muutamaa mustaa elementtiä.
Loviisan Aitta oli tehnyt ihanan joulumaailman. En saanut siitä kovin laajoja kuvia, koska osastolla parveili koko ajan todella paljon väkeä.
Destinyn mustanpuhuva osasto oli vaikuttava.
Valaisin-Grönlundin osastolla oli upeaakin upeampia valaisimia. Oikea blingiharakan taivas!
Olimme myös kuuntelemassa sisustustoimittaja Hanna Sumarin luennon tämän hetken sisustustrendeistä.
Hannan trendit:
ekologisuus
luonnonmateriaalit (puu ja kivi)
puusävyistä tammi
sametti ja nahka
kukkakuviot esim. tapeteissa
yksi kukka tai oksa maljakossa
marokkotyyli (edelleen)
mustavalkoisuus hieman pehmennettynä esim. puunsävyisellä lattialla
metallivärit kupari ja kulta
yllätyksellisyys esim. eripariset ruokailutuolit
Muistinkohan kaikki... Luentoa kuunnellessani hihittelin itsekseni, että eipä ole meidän koti tällä hetkellä kovinkaan trendikäs. Mutta ei se haittaa yhtään. Meidän koti on meidän näköinen ja me tykätään ja viihdytään.
***
Oli tarkoitus näyttää teille vielä lisääkin Habitare-kuvia, mutta tällä hetkellä bloggaaminen tuntuu todella väkinäiseltä. Erittäin rakas ja läheinen mummani nukkui eilen pois ja tällä hetkellä suru tuntuu todella musertavalta. Siksi blogini jää määrittelemättämäksi ajaksi tauolle. Palaan kun taas jaksan. Toivottavasti jaksatte odottaa.
Muistakaa olla kiitollisia jokaisesta päivästä, jonka saatte viettää rakkaidenne kanssa. <3
-Jemina-